Ympäristötekniikan insinöörit työllistyvät monipuolisesti

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat suunnaton uhka Euroopan unionille ja koko maailmalle. 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä tästä maanosasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ympäristötekniikka etsii kunnianhimoisesti uusia ratkaisuja tulevaisuuden merkittäviin kysymyksiin.

Ympäristötekniikan insinöörikoulutuksella on jo vuosikymmenien perinteet Savonia-ammattikorkeakoulussa. Ensimmäiset alan ammattilaiset valmistuivat vuonna 1999. Näihin päiviin mennessä opinahjosta on valmistunut noin 600 insinööriä eri puolille Suomea, mutta myös rajojen ulkopuolelle.

Samaan aikaan Savonialle on kehittynyt kansainvälisestikin tunnettu vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, joka on nyt keskeinen osa Kuopio Vesiklusteria painottuen erityisesti vesiturvallisuuden kehittämiseen yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.

Keväällä 2023 tehtiin Savonian ympäristötekniikasta valmistuneille eli alumneille kysely Envicon 2023 -alumnitapahtuman yhteydessä. Verkkokyselyyn vastasi 48 alumnia. Kyselyn vastauksissa tuli hyvin esille kuinka monipuolisiin tehtäviin valmistuneet ovat työllistyneet vuosien saatossa.

Tehtävänimikkeitä ovat muun muassa: projektipäällikkö, logistiikkainsinööri, suunnittelija, asiantuntija, ympäristöpäällikkö, kiertotalouskoordinaattori.

Kyselyyn vastannaista 23 prosenttia oli työskennellyt myös kansainvälisissä tehtävissä. Tehtävät olivat liittyneet esimerkiksi tutkimushankkeisiin, työskentelyyn kansainvälisen yrityksen palveluksessa ja suomalaisten yritysten myynti- ja rakennustehtävissä.

Alumneilta kysyttiin kiinnostusta kansainväliseen työskentelyyn. Heistä 52 prosenttia oli kiinnostunut työskentelemään kansainvälissä tehtävissä. Vastaajista 54 prosenttia koki, että saatu ympäristötekniikan koulutus antoi riittävät valmiudet kansainväliseen toimintaan.  

Työelämävastaavuus

Kyselyn perusteella 73 prosenttia vastaajista koki koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksia. Päätyminen eri alalle töihin, koulutuksessa käsiteltyjen asioiden laajuus ja pirstaleisuus sekä laajempi esimies- ja johtamiskoulutus nähtiin puutteina. Nämä vastaukset tulivat esille niiden vastaajien kommenteista, jotka kokivat, ettei koulutus vastannut täysin työelämän vaatimuksia.

Työtä tehdäänkin jatkuvasti sen eteen, jotta opetuksen sisällöt vastaisivat näitä vaatimuksia. Yritysyhteistyö on avain työelämälähtöisyyden ylläpitämiseen. Esimerkiksi työelämälähtöiset opiskelijaprojektit, harjoitustyöt, vierailevat luennoitsijat, yritysvierailut, työharjoittelut ja opinnäytetyöt monipuolistavat yritysyhteistyötä. Lisäksi Savonia osallistaa alumneja ja alan yrityksiä opetussuunnitelman kehitystyöhön.

Ympäristöala tulevaisuudessa

Kyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää millaisena ympäristötekniikan alan tulevaisuus näyttää alumnien mielestä. Talouden hallinta ja kustannusajattelu ovat aina olleet insinööriosaamisen vaatimuksia. Nämä tekijät ovat alumnien mielestä tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Verrattaessa kyselyn vastauksia nykyisen opetussuunnitelman sisältöihin todettiin, että uudet sisällöt voisivat liittyä kestävän kehityksen ja erityisesti koko elinkaaren vaikutusten huomiointiin kaikissa opintojaksoissa. Tämän lisäksi vastauksissa nousi esille kiertotalouteen liittyvän osaamisen tarve. Syksyllä 2024 Savonian uudessa opetussuunnitelmassa näitä asioita lisätään opintoihin.

Digitalisaatio

Digitalisaation vaikutukset näkyvät niin ikään ympäristötekniikan alalla. Se on muuttanut työn tekemisen toimintatapoja, ja vaikuttaa työhön uudella tavalla, esimerkiksi innovatiivisten toimintamallien, palvelujen ja liiketoiminnan rakentamisessa. Tämä vuoksi kysyttiin muutama tarkentava kysymys digitalisaatiosta nyt ja tulevaisuudessa.

Digitalisaation vaikutus tuotiin esille vahvasti. Ympäristötekniikan alalla tarvittavista osaamisesta esimerkiksi tietomallintaminen, paikkatiedon hyödyntäminen, suunnitteluohjelmien käyttö ja mitatun datan analysointi olivat tapetilla.

Etätyöhön liittyvien sovellutusten käyttö on varmasti tulevaisuutta. Vastauksissa korostui esimerkiksi sähköisten asiakirjojen ja palvelujen yleistyminen, maastotyön digitalisointi sekä tietomallintamisen hyödyntäminen infrasuunnittelussa.

Saatujen tulosten avulla varmistetaan, että koulutuksen sisällöt luovat valmiuksia myös alan tulevaisuuden haasteiden taklaamiseksi. Annettujen työelämätaitojen vastauksissa tuotiin esille vielä muutosmyönteisyys ja itsensä johtaminen.

Ympäristötekniikan koulutuksessa tärkeimmäksi osoittautuneita taitoja kehitetään esimerkiksi pedagogisten menetelmien valinnoilla ja rohkaisemalla opiskelijoita oma-aloitteellisuuteen.

Yritysten kanssa yhteistyössä tehtävä projektimuotoinen opetus on yksi tapa altistaa opiskelijat työelämän mukaiseen vuorovaikutukseen ja hakemaan oikeanlaista tekemisen asennetta.

Teksti on julkaistu Insinööri -lehti 4/2024